Heinäkuun alussa Pariisin pikkunaapurissa Pantinissa järjestetty OuiShare Fest toi yhteen lähes tuhatkunta aktiivia Euroopasta ja kauempaakin. Yes we can -tunnelman täyttämä tapahtuma keskittyi tällä kertaa kaupunkeihin. Tarjolla oli myös varsin omaperäisiä ohjelmanumeroita.
Joukkovoima syntyy, kun aktiivit erityisesti eri kaupungeissa löytävät yhteen, korosti tapahtuman slogan Cities of the world, unite! Tapahtuma oli Pariisin seudun viides ja globaalisti noin kymmenes laatuaan. Olin ensikertalaisena mukana nuuhkimassa antia Suomen kaupunkeja ajatellen.
OuiShare Festejä ja niiden takana olevan OuiShare-liikkeen toimintaa kehystää visio, jossa yhteiskunnan toiminta nojautuu yhteisöjen osallistumiseen ja horisontaalisiin verkostoihin. Tavoitteena on systeeminen muutos. Huomio on viidessä DAC-hankkeellekin läheisessä trendissä: yhteisöllinen kulutus ja jakaminen, joukkorahoitus + vertaislainaus, avoin tieto, maker-liike ja avoin suunnittelu sekä avoin horisontaalinen hallinta. Visio on nimetty yhteistoimintataloudeksi (collaborative economy).
Kanaalin rannalle levittäytyneellä messualueella pääsi mm. vastaamaan yhteisasumiskyselyyn PureHouseLabin paviljongissa, hypistelemään värkkääjien yhteiskehittämisvälineitä ja tutustumaan IMBY-hankkeen (Suomesta idean saaneeseen!) minitaloon. Ouivelo-startup tarjosi käyttöön uuden sukupolven telineettömiä kaupunkipyöriä.
Yksi Suomessa huomiota ansaitseva viesti oli paneelikeskustelussa ”Design for agency – creating systems that inspire action in anyone” käsitelty suunnittelun/muotoilun uudistaminen. Käyttäjälähtöisestä suunnittelusta on aika siirtyä ”toimijuussuunnitteluun” – ”from use to agency and contribution”. Siinä katsetta avarretaan käytöstä laajempaan toimijuuteen ja käyttäjän ja suunnittelukohteen vuorovaikutuksesta toimijoiden välisiin suhteisiin ja vaikutuksiin.
Suunnittelun tulee tukea sitä, että ihminen ei ole suunnittelijana eikä käyttäjänä keskipiste vaan monipuolisemmin aktiivinen toimija, joka myös ymmärtää toiminnan vaikutuksia ja seurauksia.
Suunnittelun uudistamista avannut Alastair Parvin puhui Teollisuus 4.0:sta, jossa myös infran tuottaminen on yhä enemmän kansalaisten tee-se-itse-toimintaa. Esimerkiksi Iso-Britannian asumiskriisin ratkaisun avaimet ovat hänen mukaansa kansalaissektorissa kuten ryhmärakennuttamisessa. Syntyykö tulevaisuuden kaupunkiympäristö värkkääjien tulostamoissa? Millaisilla kokeiluilla Suomi voisi tulla mukaan tätä suuntaa kehittelevän WikiHouse-yhteisön projektikartalle?
Keskusteluissa vilisivät käsitteet civic tech, open source ja transparent. Vastaan tuli myös sellaisia kuin holacracy, do-tank ja stigmergy. Iso puheenaihe oli digiteknologian saaminen paremmin kansalaisia palvelevaksi ja heidän hallittavakseen. Teknologia mukailee aina kehittäjiensä arvoja, muistutti Twitteriäkin pystyttämässä ollut, aktivistien järjestäytymistä palvelevan Affinty.works-alustaosuuskunnan perustaja Evan Henshaw-Plath.
Suurempi muutos yhteiskunnassa voisi vauhdittua, jos digitaalinen maailma kaikkiaan muovautuisi vähemmän yksityistä etua palvelevien suurfirmojen ja enemmän yhteisön hyväksi toimivien käsissä. Facebookin kaltaisista algoritmialustoista, osallistumisfarmeista, siirryttäköön kohti yhteisen hyvän algoritmeja, kiteytti Old and New Power -konseptia esitellyt Jeremy Heimans.
Kaupunkiorganisaatiot voivat olla avaintoimijoita, jotka palauttavat hallintaa suurilta teknologiayrityksiltä kansalaisille.
Puhuttiin Smart City -toiminnan tai digikaupunkien toisesta aallosta, jossa kaupunkilainen nähdään tärkeänä moniroolisena toimijana toisin kuin Smart City-visioissa tyypillisesti nykyisin. Francesca Brian esittelemä Barcelonan Digital City Plan edustaa kaupunkiorganisaation pyrkimystä kääntää totuttu top-down-otteinen Smart City –toiminta kaupunkilaisten tarpeista lähteväksi. Huomio on teknologian avoimuudessa ja datan omistajuuden siirtämisessä kaupunkilaisille itselleen. Edistyykö todellinen älykäs kaupunkikehitys näin? Sitä olisi kiinnostava seurata Barcelonassa esimerkiksi urbaanin tuotannon tulevaisuuslaboratoriona kehitettävässä Poblenoun Maker-kaupunginosassa.
Twitterin herra @participatory:na tunnettu Tiago Peixoto patisteli avoin data -aktiiveja: moni asia olisi paljon pidemmällä, jos käyttäisitte edes 10% datan avaamiseen laittamastanne energiasta julkisen hankintojen kehittämiseen avoimen lähdekoodin käyttöä yleistäväksi!
Avoimuutta ja yhteistyökulttuuria kehittäessään suomalaiskaupungit voisivat myös hyödyntää mallina OuiShare-liikkeen toimintatapoja, kuten open sourcing -projektia tietokarttoineen.
Entä ne omaperäiset ohjelmanumerot? Ohjelmassa rullanneen Läsnäolo ja tietoisuus –nimisen linjan sessiot kutsuivat mm. opettelemaan askeleita Todelliseen Halaukseen ja aktivoimaan liiketoimintaa mindfullnessin avulla. Tapahtuman tavoitteissakin mainittuun rajojen ylittämiseen yllytettiin todellakin monipuolisesti. ”Learn through Tantra how to listen to the transformation already happening inside of you, and spark the flame to make the change happen”!
Olin suuntaamassa yhteen tietoisuusharjoituksista, mutta päädyinkin erään järjestäjän spontaanin kutsun seurauksena veneajelulle. Vartin ajelut pikku kulkuvälineissä satunnaisten messualueelta mukaan nykäistyjen kanssa – siinäpä idea verkostoimiseen muuallakin. Tässä Festissä tunne samassa veneessä olemisesta syntyi kyllä ilman venettäkin. Kaikkiaan jäi vaikutelma, että OuiShare-liikkeessä ihmisten toimintakyvyn ja innostuksen vaaliminen mielen tasapainosta, tunteista ja elämyksistä lähtien on syvällisesti ymmärretty yhteiskunnan muuttumista mahdollistavana voimana.
Ouishare Festin voi kokea seuraavaksi syksyllä Barcelonassa ja Riossa. Samansukuista aktivistihenkeä ja takuulla laadukasta ohjelmaa on odotettavissa myös jo elokuussa Helsingissä kaupunkisuunnitteluaiheisessa YIMBYconissa. DAC on mukana tänäkin vuonna. Nähdään siellä!